Keskusteluissa Afganistanin sodan tulevaisuudesta poliittiset päättäjät ja analyytikot ovat alkaneet vedota siihen itsestäänselvyytenä, että amerikkalaiset haluavat joukkojen palaavan nopeasti kotiin. Mutta pitääkö tämä perinteinen viisaus paikkansa? Ei välttämättä, perustuen analyysiimme useista amerikkalaisten Afganistania koskevista mielipiteistä viime vuosina.
Tavalliset amerikkalaiset osoittavat huomattavaa ristiriitaisuutta kysymyksessä joukkojen vetämisestä Afganistanista. Veteraanit ovat myös jakautuneet tästä kysymyksestä, mutta heillä on todennäköisemmin vahvoja mielipiteitä spektrin molemmilla puolilla. Tiedot viittaavat siihen, että laulu, sovitettu ruohonjuuritason kampanjoita veteraaniryhmät edustavat vain yhtä veteraanien alaryhmää. Tarkemmin sanottuna 9/11-hyökkäysten jälkeen palvelleet veteraanit ovat todennäköisemmin tuntea olonsa vahvaksi osallistumisemme lopettamisesta Afganistanissa.
Tietojen tarkastelu paljastaa, että huomattava osa kyselyyn vastanneista amerikkalaisista ei vastaa joukkojen vetäytymiseen liittyviin kysymyksiin, mikä mahdollisesti heijastaa vahvojen mielipiteiden puutetta. National Opinion Research Centerin (NORC) äskettäin syksyllä 2020 tekemässä kyselyssä tutkijoille Peter Feaverille ja Jim Golbylle vain 59 % kyselyyn vastanneista vastasi kysymykseen joukkojen vetämisestä Afganistanista. Aiemmissa gallupeissa yksi suoritti Marylandin yliopisto lokakuussa 2019 ja toinen mennessä YouGov Vuonna 2018 noin viidesosa vastaajista päätti olla vastaamatta kysymyksiin joukkojen määrästä Afganistanissa. Taustalla on se, että amerikkalaiset äänestäjät eivät aseta ulkopolitiikkaa korkealle prioriteettilistalleen – vuonna 2020 rekisteröityjen äänestäjien kysely. löytyi että he sijoittivat sen kuudenneksi 12 prioriteetin luettelosta – ja Afganistan on vain yksi useista Yhdysvaltojen kiireellisistä ulkopoliittisista kysymyksistä.
Näissä kyselyissä jopa ne vastaajat, jotka esittävät mielipiteensä vetäytymisestä, ovat jakautuneet kysymyksessä. NORC:n syksyn 2020 kyselyssä 34 % kyselyyn vastanneista sanoi kannattavansa joukkojen vetäytymistä (vastineeksi Talebanin terrorismin vastaisista vakuutuksista Dohassa helmikuussa 2020 tehdyn sopimuksen mukaisesti), kun taas 25 % sanoi vastustavansa niitä. Vaikka Dohan sopimuksen olisi voinut odottaa normalisoineen ajatuksen vetäytymisestä syksyn 2020 tutkimuksessa, niin ei aivan tapahtunut. Myös Dohan sopimusta edeltävä äänestys tarjosi ristiriitaisia tuloksia: 34 prosenttia vastaajista Marylandin yliopiston kysely lokakuusta 2019 lähtien kannattivat joukkojen säilyttämistä Afganistanissa, 23 prosenttia kannatti joukkojen vähentämistä ja 22 prosenttia kaikkien joukkojen poistamista seuraavan vuoden aikana. Samanlainen kysymys kysyi YouGov vuonna 2018 saatiin myös ristiriitaisia tuloksia.
Mielenkiintoista on kuitenkin, että YouGov-kyselyssä kannatettiin enemmän kaikkien joukkojen poistamista, jos päätös tehtiin hypoteettisella presidentin valtuuuksella. 61 prosenttia vastaajista kannatti vetäytymistä siinä tapauksessa, kun taas 20 prosenttia vastusti sitä. Tälle kysymykselle ei annettu aikajanaa. Enemmistön puuttuminen kummastakaan vaihtoehdosta yhdessäkään kyselyssä – samoin kuin selkeä enemmistön tuki vetäytymiselle presidentin valtuutuksen tapauksessa – osoittaa yleisön epävarmuuden Afganistanin politiikasta. Tämä viittaa siihen, että hallituksen Afganistania koskevat poliittiset päätökset voivat ohjata yleistä mielipidettä eikä päinvastoin.
Enemmistön puuttuminen kummastakaan vaihtoehdosta missään kyselyssä… osoittaa yleisön epävarmuuden Afganistanin politiikasta.
Amerikkalaiset yleisesti ottaen tukevat todennäköisemmin ajatusta pidemmästä vetäytymisajasta: The YouGov kysely Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin viiden vuoden aikahorisonttia ja havaittiin, että 42 % vastaajista kannatti kaikkien joukkojen poistamista seuraavien viiden vuoden aikana – eli vuoteen 2023 mennessä –, mikä viittaa siihen, että edellä korostamamme ambivalenssi ilmenee lyhyemmällä aikavälillä. horisontteja.
NORC:n ja YouGovin mielipidemittauksissa sotilaat ovat todennäköisemmin ilmaisseet mielipiteensä joukkojen vetämisestä kuin siviilit. YouGov-kyselyssä tämä sotilaallisen vastausprosentin lisääntyminen merkitsi suurempaa tukea molemmille osapuolille vetäytymiskysymyksessä: joukkojen lisäämiseen ja säilyttämiseen sekä joukkojen poistamiseen seuraavan vuoden sisällä (mutta ei joukkojen vähentämiseksi). Sotilaalliset vastaajat vastasivat myös todennäköisemmin, kun heiltä kysyttiin mielipidettä hypoteettisesta presidentin valtuutusta vetäytymiselle. Tämä lisääntynyt vastausprosentti vastasi lisääntynyttä sotilaallista tukea vetäytymiselle presidentin luvalla verrattuna suureen yleisöön.
Armeijan jäsenten mielipiteet eroavat Afganistanista vetäytymisestä heidän kokemuksistaan riippuen. Mukaan NORC kysely 40 % veteraaneista, jotka palvelivat ennen 9/11:tä, kannatti joukkojen vähentämistä ja 32 % vastusti niitä. Silti 54 % syyskuun 11. päivän jälkeen palvelleista kannatti alennuksia ja 29 % vastusti niitä. Ei ehkä ole yllättävää, että 9/11 jälkeisten sotien veteraanit ovat väsyneempiä näihin sotiin.
YouGov 2018 -kysely paljastaa huomattavia eroja 25–34-vuotiaiden ja vanhempien veteraanien välillä. Nuoremman ryhmän moninaisuus kannatti joukkojen säilyttämistä seuraavaksi vuodeksi, kun taas vanhempi ryhmä jakautui jokseenkin tasaisesti kaikkien vaihtoehtojen kesken - joukkojen lisääminen, ylläpitäminen, vähentäminen ja poistaminen. Nuorempi ikäryhmä on myös paljon vähemmän todennäköisempää kaikkien joukkojen poistamista seuraavan vuoden aikana kuin vanhemmat ryhmät: yhdeksän prosenttia nuoremmasta ryhmästä ilmaisi halunsa vetää kaikki joukot pois 12 kuukaudessa verrattuna noin 30 prosenttiin vanhemmasta ryhmästä.
Amerikkalaiset ovat epävarmoja tulevista toimista Afganistanissa, ja hyvästä syystä: Päätös on erittäin vaikea, ja siinä on sekä jäämisessä että lähtemisessä huonoja puolia. Yleisö näyttää olevan osittain kaksijakoinen, osittain jakautunut oikean toimintatavan suhteen. Veteraaniryhmät ovat myös jakautuneet oikeasta poliittisesta päätöksestä. Selvää on se, että amerikkalaisten toivoma yleinen pidättäytyminen poliittisissa keskusteluissa ei ole tarkka, eikä sitä pidä esittää liikkeellepanevana voimana pyrkimyksille vetäytyä Afganistanista.