Huolimatta menetetystä vuosikymmenestä, joka huipentui vuoden 2010 vaalien jälkeiseen kriisiin, Norsunluurannikosta on tullut yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, ja sen keskimääräinen vuotuinen BKT:n kasvu on ollut 9 prosenttia vuodesta 2012 lähtien.
Tuona vuosikymmenenä maata leimasi epävarmuus ja poliittinen epävakaus, julkinen velka kasvoi räjähdysmäisesti, liiketoimintaympäristö heikkeni, kokonaisinvestointiaste putosi alle 10 prosentin BKT:stä ja talouskasvu oli keskimäärin lähellä nollaa. Tämän seurauksena sosioekonomiset perusinfrastruktuurit ja -palvelut, mukaan lukien koulut, terveydenhuoltopalvelut, sähkö- ja vesihuolto, heikkenivät, mikä vaikutti nuorten työllisyyteen ja köyhyyteen. Nykyään Norsunluurannikko on menestystarina ja yksi Afrikan kestävimmistä talouksista ulkoisille häiriöille.
Ensinnäkin turvallisuus ja poliittinen vakaus asetettiin etusijalle turvallisuussektorin uudistuksen kautta, mukaan lukien yli 64 000 entisen taistelijan demobilisointi sekä kansallinen sovinto- ja sosiaalinen yhteenkuuluvuusohjelma.
Toiseksi suunniteltiin kaksi kattavaa kansallista kehityssuunnitelmaa (2012–2015 ja 2016–2020), joiden arvo on noin 72 miljardia dollaria, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja kehityskumppaneiden lahjoituksin. Vastuullisuuden lisäämiseksi niitä seurataan keskeisten tulosindikaattoreiden avulla.
Luomme osallistavaa kasvua suuntaamalla yli kolmanneksen vuosibudjetistamme sosiaalimenoihin, erityisesti terveydenhuoltoon ja koulutukseen, painopisteenä sukupuolten tasa-arvo, oppivelvollisuus ja yleissairaanhoito. Vuosina 2011–2015 tuotimme yhtä paljon puhdasta vettä kuin itsenäistymisemme jälkeiset 50 vuotta, ja sähkön saatavuus on nyt 80 prosenttia väestöstä. Näin ollen köyhyysaste laski 51 prosentista vuonna 2011 46 prosenttiin vuonna 2015.
Yksityisen sektorin toiminnan helpottaminen on ollut keskeinen pilari strategiassamme monipuolistaa talouttamme ja luoda työpaikkoja erityisesti nuorille. Tämän seurauksena liiketoimintaympäristömme on parantunut ja kokonaisinvestoinnit ovat nyt saavuttaneet 20 prosenttia BKT:stä, kun se vuonna 2011 oli 9 prosenttia. Olemme saavuttaneet vakaan makrotalouden ympäristön vahvistamalla julkisen talouden hallintaa, alle 2 prosentin inflaation ja kestävän velan suhteessa BKT:hen 42 prosenttia.
Norsunluurannikon kriisin jälkeisen hallinnan tärkeimmät opetukset voidaan tiivistää hyvin suunnitellun strategian käynnistämiseen, jossa on asianmukainen priorisointi ja seuranta sekä vahva poliittinen tahto sen konkreettiseen täytäntöönpanoon.
Tulevaisuuden haasteina on säilyttää nykyinen kehityspolkumme kehittyväksi markkinataloudeksi, varmistaa onnistunut väestörakenteen muutos ja luoda perusta kestävälle ja osallistavalle kasvulle rauhallisessa ympäristössä.