Kreikka: lykätty erä, helpotus eläkeläisille ja todennäköinen budjettituki

Kreikan talouden sotkeutunut verkko on pitkään jatkunut saaga, jonka nykyinen luku on monimutkainen. Helpotuksen pilkkuja alkaa kuitenkin ilmaantua. Valoisia kohtia ovat muun muassa euroryhmän todennäköinen hyväksyminen Kreikan budjetille 3. joulukuuta. Kaikki ei kuitenkaan ole hämärää, ja EU:n virkamiesten tulisi välttää ruusunpunaisten lasien käyttöä Kreikan keskipitkän aikavälin kasvunäkymien suhteen.





EU:n komissio julkaisi 21. marraskuuta ensimmäisen ohjelman jälkeisen tehostetun valvontaraportin, joka lykkäsi 600 miljoonan euron luovuttamista Kreikalle. Rahastot liittyvät kahteen lähteeseen: Euroopan keskuspankin arvopaperimarkkinaohjelmaan (SMP) ja sopimuksiin nettorahoitusomaisuudesta (ANFA). Ne muodostavat SMP/ANFA-erän. (ANFA on sopimus euroalueen kansallisten keskuspankkien (kansallisten keskuspankkien) ja EKP:n välillä. Sopimus asettaa säännöt ja rajat kansallisten keskuspankkien itsenäisesti tekemien rahoitusvarojen hallussapidolle. SMP ostaa EKP:n velkapapereita keinona auttaa jäsenmaita (kuten Kreikka) siirtymään sujuvasti velkavaikeuksista.)



kuinka monta tuntia 7 kuukaudessa

SMP/ANFA-erän viivästyminen Kreikalle muiden jumiutuneiden uudistusten, kuten yksityistämisen edistymisen puutteen ja noin 3 miljardin euron suuruisten maksurästien selvittämisen viivästymisen ohella, tulee maksamaan maalle kalliisti.



Positiivista oli se, että euroryhmän kokoontuessa 19. marraskuuta aiemmin säädetyt eroeläkkeiden leikkaukset keskeytettiin. Tämä säästää ylimääräiset rahat – noin 2,0 miljardia euroa eli lähes 1 prosentti bruttokansantuotteesta – jotka on annettu yksinomaan eläkkeelle ennen vuoden 2016 eläkelain voimaantuloa. Alla olevat luvut osoittavat Kreikan palkkojen dramaattisen laskun (sininen viiva) kriisin alkamisen jälkeen verrattuna eläkkeiden lievään laskuun samana aikana. Kuvassa 1b näkyy mahdollinen hyöty hyötyvien eläkeläisten lukumäärä.





Brookingsin vesileima



Brookingsin vesileima

Mukaan eurooppalaisten velkojien kanssa sovittu keskipitkän aikavälin 2019-2022 ohjelma Julkisen sektorin palkkojen osuus budjetista nousi 15,6 miljardista eurosta vuonna 2015 17,1 miljardiin euroon vuonna 2018 ja 17,6 miljardiin euroon vuodelle 2019, kuten eduskunnan viime viikolla jätetyn budjetin ennustetaan. Näin ollen on ilmeistä, että hallitus pyrkii saamaan poliittista hyötyä eläkeläisten ja virkamiesten sananlaskujen heittämisestä. Viranomaiset toivovat myös säilyttävänsä tietyn kysynnän tason, kun he kamppailevat vauhdittaakseen Kreikan talouskasvua 183,1 prosentin velkasuhteen vuoksi.

Samaan aikaan vuoden 2018 perusylijäämäksi ennustetaan 4,2 prosenttia BKT:sta kolmatta vuotta peräkkäin. Ylijäämä syntyi kipeästi kaivattujen julkisten investointien kustannuksella, ja niitä leikattiin jo 300 miljoonalla eurolla Kreikan vuosien 2019-22 keskipitkän aikavälin finanssistrategiaan sisältyviin alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna.



Julkisten investointien supistaminen heikentää edelleen Kreikan BKT:n kasvunäkymiä, tuottavuutta, palkkatasoa ja nettotyöllisyyttä. Mitä tulee tuottavuuden kriittiseen kysymykseen, 23. marraskuuta Alpha Bankin raportti korostaa oikein, että kun tuottavuus laskee jyrkämmin, yksikkötyökustannusten nousu heikentää kilpailukykyä.



Kuva 2. Tuottavuus ja todelliset yksikkötyökustannukset (RULC)

Kaavio: Tuottavuus ja reaaliset yksikkötyökustannukset (RULC), Kreikka

Lähde: EC Alpha Bankin viikoittaisesta raportista, 23. marraskuuta
Huomautus: 2019 & 2020: ennuste



mitkä ovat neljä päiväntasausta?

Kreikan talousarvion todennäköinen hyväksyminen

Merkit ennustavat, että euroryhmän kokous 3. joulukuuta hyväksyy Kreikan talousarvion. Euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno on jo ilmoittanut, että Kreikka saavutti viime kesänä EU:n velkojien ja Kreikan hallituksen välisessä sopimuksessa asetetut tavoitteet huolimatta EY:n puutteellisesta raportista uudistusten edistymisestä tehostetun ohjelman jälkeisen valvonnan yhteydessä.



Tämä negatiivinen raportti ei kuitenkaan näytä lähettävän vääriä signaaleja markkinoille. Yli 4,0-4,2 prosentin perusylijäämän saavuttamiseksi (velkojien kanssa sovitun 3,5 prosentin sijasta) hallitus vetää julkisia investointeja, mikä heikentää entisestään pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Tie ulos nykyisestä ongelmasta

Ottaen huomioon ensisijaisen ylijäämätarpeen aiheuttamat nykyiset rajoitukset, paras keskipitkän aikavälin politiikka (vuoteen 2022 asti) sisältää kolme vaihetta:



  1. Äänestä sovitut uudistukset ja hanki 600 miljoonan euron erä välittömästi,
  2. Suorita maksurästien suora selvitys,
  3. Vältä ylimääräistä perusylijäämää (yli 3,5 prosenttia) vuodesta 2019 eteenpäin. (Valitettavasti hallituksen viime kesäkuussa esittämässään MTFS 2019-2022 -ylijäämä oli 5,2 prosenttia vuonna 2022!).

Näiden prioriteettien täyttäminen voisi auttaa vähentämään 10 vuoden Kreikan valtion joukkolainojen (GGBs) eroja, jotka ovat nousseet 420 peruspisteeseen (tällaisten joukkovelkakirjojen korot ovat tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia). Tämä estäisi käytännössä maan pääsyn markkinoille. Nämä kolme vaihetta saattavat myös antaa talouteen tuntuvan sysäyksen yli nykyisen arvioidun 1,5-2,0 prosentin BKT:n kasvuvauhdin. Toimenpiteet jättäisivät myös kuluttajille enemmän rahaa kulutukseen tai investointeihin. Lisäksi enemmän käytettävissä olevia tuloja niille, jotka ovat lainanneet pankeista paljon, auttavat tällaisia ​​rahoituslaitoksia vähentämään järjestämättömiä lainojaan.



Poliittinen tarkoituksenmukaisuus voi voittaa varovaisuuden verotuksessa

Silti julkisen tuen vähenemisen ja ensi vuoden vaalien vuoksi hallitus näyttää olevan taipuvainen asettamaan erilaisia ​​politiikan ja finanssipolitiikan painopisteitä pitkän aikavälin kestävän kasvun kustannuksella. Outoa, että EU:n velkojat eivät aio reagoida.