Investointi varhaislapsuuden kehitykseen: mitä kulutetaan ja mitä se maksaa?

Kehitysmaissa yli 200 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on vaarassa olla saavuttamatta täyttä inhimillistä potentiaaliaan, koska he kärsivät köyhyyden, ravitsemuksellisten puutteiden ja riittämättömien oppimismahdollisuuksien kielteisistä seurauksista. Kun otetaan huomioon nämä riskit, varhaiskasvatuksen (ECD) interventiot ravitsemuksen, terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun alalla ovat perusteltuja, sillä ne voivat tuottaa pitkäaikaisia ​​etuja koko elinkaaren ajan. Kansainvälisen opiskelijoiden arviointiohjelman (PISA) vuoden 2012 kierroksen tulokset – kansainvälinen, laajamittainen arviointi, joka mittaa 15-vuotiaiden suorituskykyä matematiikassa, lukutaidon ja luonnontieteiden lukutaidon aloilla – osoittavat ECD:n edut: Students in the Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD) kuuluvat maat, jotka hyötyivät siitä, että he osallistuivat yli vuoden esiopetukseen, saivat 53 pistettä korkeammat matematiikassa (vastaa yli vuoden opiskelua) opiskelijoihin verrattuna jotka eivät olleet käyneet esikoulua. Vaikka on paljon todisteita siitä, että ECD-ohjelmilla on suuri vaikutus ja ne ovat halvempia kuin myöhemmässä iässä toteutetut koulutustoimet, kehitysmaissa laajennetaan vain harvoja ECD-aloitteita.





Esimerkiksi vuonna 2010 vain 15 prosenttia pienituloisten maiden lapsista – verrattuna 48 prosenttiin maailmanlaajuisesti – osallistui esiopetusohjelmiin. Lisäksi vaikka kirjallisuus viittaa ECD:n suurempiin myönteisiin vaikutuksiin köyhemmille lapsille, kehitysmaissa heikommassa asemassa olevat perheet ovat vielä vähemmän todennäköisempiä ECD-ohjelmiin osallistuvien joukossa. Esimerkiksi Ghanassa varakkaiden perheiden lapset pääsevät esikouluohjelmiin neljä kertaa todennäköisemmin kuin köyhistä perheistä tulevat lapset.



Euroopan suuri rutto

Yksi suurimmista esteistä ECD-interventioiden laajentamiselle on rahoitus. Rahoitusongelmien ratkaisemiseksi sekä poliittisten päättäjien että ammatinharjoittajien on ymmärrettävä paremmin, mitä ECD-interventioihin tällä hetkellä käytetään, mitä korkealaatuiset interventiot maksavat ja mitä tuloksia nämä interventiot voivat tuottaa. Jos sidosryhmät ovat tietoisempia ECD-interventioiden kustannuksista, he voivat tukea ECD-investointeja koskevaa päätöksentekoa, arvioida paremmin rahoituksen aukkoja ja pyrkiä varmistamaan vakaan rahoituksen palveluntarjonnan laajentamiseen ja laadun parantamiseen. Yksi ECD-politiikan suunnittelun heikoimmista alueista on taloussuunnittelun piirissä.6 Hyvät tiedot ECD-menoista ja ohjelman budjetoinnin ja suunnittelun kannalta hyödyllisten ECD-interventioiden kustannuksista ovat niukat; mutta nämä tiedot ovat arvokkaita useista syistä, mukaan lukien se, että ne tukevat analyyseja siitä, mitä erilaiset panokset maksavat, ja voivat siten helpottaa erilaisten vaihtoehtoisten palveluntarjonnan muotojen harkitsemista. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, mitä tietoja on saatavilla saadaksemme selkeämmän kuvan siitä, mitä ECD:hen käytetään ja mitä maksaa ECD:n perustoimenpiteiden toteuttaminen kehitysmaissa.



täysikuu kalenteri elokuu 2021

ECD-interventioita on monenlaisia, ja siksi määrittelemme ensin paketin välttämättömiksi katsotuista ECD-interventioista. Tämän jälkeen hahmotellaan puitteet ECD-rahoituksen ymmärtämiseksi paremmin, mikä yhdistää ylhäältä alas -lähestymistavan kulujen analysointiin ja alhaalta ylös -lähestymistavan, jossa analysoidaan yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen kustannuksia. Kommentoimme näistä lähestymistavoista johtuvia yleisiä metodologisia kysymyksiä ja tuotetun tiedon rajoituksia. Seuraavaksi perehdymme saatavilla olevaan dataan ja keskustelemme erilaisista rahoituslähteistä ja rahoitusmekanismeista, joita maat hyödyntävät ECD-palveluiden toimittamisessa ja millaisia ​​kulutustottumuksia on olemassa. Annamme lyhyen yleiskatsauksen siitä, kuinka paljon julkisia ja yksityisiä resursseja sekä kehittyneissä että kehitysmaissa on panostettu pieniin lapsiin ja millä alasektoreilla. Vaikka nämä kulutustiedot havainnollistavat virtoja ja auttavat meitä ymmärtämään, kuinka paljon ja kuka on jakanut, tiedot ovat rajalliset, ja tämä ylhäältä alas -lähestymistapa jättää meille edelleen monia kysymyksiä vastaamatta. Siksi kiinnitämme huomiomme yksittäisten ECD-interventioiden todellisiin kustannuksiin, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin, mitä ECD-kulutus voi ostaa eri maissa. Tunnistamme joitakin suuntauksia näiden palvelujen toimittamisen todellisissa kustannuksissa, vaikka kustannuksiin ja tarjottuihin palveluihin liittyy useita metodologisia ongelmia, jotka johtavat suuriin eroihin maiden välillä ja niiden sisällä ja vaikeuttavat ohjelmien vertailua ajan mittaan. .



Lopuksi tarkastelemme useita parhaillaan käynnissä olevia aloitteita kerätäksemme parempaa tietoa ECD:n kustannuksista ja menoista, mikä on hyödyllistä maille ohjelmien suunnittelussa ja rahoituslähteiden tunnistamisessa. Näitä aloitteita sponsoroivat organisaatiot, kuten UNICEF, Pelastakaa Lapset, Maailmanpankki ja Inter-American Development Bank. Ottaen huomioon puutteet käytettävissä olevissa tiedoissa, joita tunnistamme, ja tällä hetkellä meneillään olevat toimet, päätämme suosituksilla tämän alan tietopohjan lisäämiseksi käytettäväksi päätöksenteossa ja suunnittelussa.