Koneet oppivat, että Bryssel kirjoittaa säännöt: EU:n uusi tekoälyasetus

Euroopan unionin ehdotettu 21. huhtikuuta julkaistu tekoäly (AI) -sääntely on suora haaste Piilaakson yleiselle näkemykselle, jonka mukaan lain tulisi jättää kehittyvä teknologia rauhaan. Ehdotuksessa esitetään vivahteikas sääntelyrakenne, joka kieltää jotkin tekoälyn käyttötavat, säätelee voimakkaasti riskialtista käyttöä ja säätelee kevyesti vähemmän riskialttiita tekoälyjärjestelmiä.





Ehdotuksessa vaadittaisiin riskialttiiden tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttäjiä noudattamaan dataa ja tiedonhallintaa koskevia sääntöjä. dokumentointi ja kirjanpito; avoimuus ja tietojen tarjoaminen käyttäjille; ihmisen valvonta; ja kestävyys, tarkkuus ja turvallisuus. Sen suuri innovaatio, lennätettiin viime vuonna Valkoinen kirja tekoälystä , on edellytys vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinneille sen varmistamiseksi, että korkean riskin tekoälyjärjestelmät täyttävät nämä vaatimukset, ennen kuin niitä voidaan tarjota markkinoille tai ottaa käyttöön. Tärkeä lisäinnovaatio on markkinoille saattamisen jälkeisen seurantajärjestelmän mandaatti käytön ongelmien havaitsemiseksi ja lieventämiseksi.



Näistä innovaatioista ja järkevästä riskiperusteisesta rakenteesta huolimatta asetuksessa näyttää olevan yllättäviä aukkoja ja puutteita. Se jättää Big Techin käytännössä vahingoittumattomaksi. Siinä ei keskitytä niihin, joihin tekoälyjärjestelmät vaikuttavat, ja ilmeisesti puuttuu yleinen vaatimus tiedottaa ihmisille, joille suoritetaan algoritmisia arviointeja. Asetuksen tekstissä kiinnitetään vain vähän huomiota algoritmiseen oikeudenmukaisuuteen verrattuna sen johdanto-osan kappaleisiin. Ja äskettäin vaaditut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit osoittautuvat vain sisäisiksi prosesseiksi, eivät asiakirjoiksi, jotka yleisö tai sääntelyviranomainen voisivat tarkistaa.



Ehdotus on kuitenkin kattava ja harkittu aloitus lainsäädäntöprosessille Euroopassa ja saattaa osoittautua perustaksi transatlanttiselle yhteistyölle, jolla luodaan yhteinen sääntelyverkko seuranneen nousevan teknologian yli, kuten Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan totesi. hänen lausunto suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen tekoälyaloitteeseen.



Euroopan komission tekoälyä koskeva lainsäädäntöehdotus on uusin lisäys kunnianhimoiseen digitaaliseen lainsäädäntöohjelmaan, jonka Bryssel on julkistanut asteittain viimeisen kahden vuoden aikana. Sen Digipalvelulaki ja Digimarkkinalaki tähtää yhdysvaltalaisten alustajättiläisten käyttäytymiseen, mikä ehkä selittää, miksi tämä tekoälyä koskeva lainsäädäntöehdotus näyttää keskittyneen muualle. Komissio on myös itsetietoisesti kuvannut tekoälyasetusta eurooppalaisten arvojen puolustamiseksi vähemmän tunnollisia tekoälykehittäjiä vastaan ​​Kiinassa.



Euroopan unioni on ylpeä siitä, että se kehittää sääntelypuitteita, joilla on vaikutusta sen rajojen ulkopuolelle – esimerkkinä GDPR. Mutta siitä, tuleeko sen tekoälysäännöstä hallitseva globaali sääntösarja kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, on kaukana koko tarinasta. Komission ehdotus heijastaa laaja-alaista ajattelua ja konkreettisia valintoja vaikeissa poliittisissa kysymyksissä. Pelkästään tästä syystä se osoittautuu arvokkaaksi kansainvälisesti, vaikka se kehittyykin kuten teknologiat, joita se pyrkii hallitsemaan.