Navigointi pandemian velkaperinnössä

COVID-19 on jättänyt perinnön ennätyskorkean velan ja siirtänyt kompromisseja valtion velan kertymisen hyötyjen ja kustannusten välillä. Miten nämä kompromissit ilmenevät? Ja miten nykyinen velkabuumi on verrattuna aikaisempiin jaksoihin? Väitämme, että Pandemian aiheuttama velkaperintö on historiallisesti poikkeuksellista tavalla, joka oikeuttaa nopeaan politiikkaan .





Pandemian velkaperintö

Viimeaikainen julkisen talouden heikkeneminen kehittyneissä talouksissa ja kehittyvissä talouksissa ja kehittyvissä talouksissa (EMDE) erottuu muista kuluneen puolen vuosisadan aikana. Tuotannon romahtaminen ja julkiset menot talouksien pysymiseen pystyssä saivat aikaan maailmanlaajuisen velkatason valtavan kasvun. Vuonna 2020 maailmantalouden valtionvelka kasvoi 13 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen uuteen ennätykseen, 97 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kehittyneissä talouksissa se nousi 16 prosenttiyksikköä 120 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja EMDE-maissa 9 prosenttiyksikköä 63 prosenttiin suhteessa BKT:hen.



Jo ennen pandemiaa maailmantalous koki ennennäkemättömän velkaantumisaallon, joka alkoi vuonna 2010 – suurin, nopein ja laajin neljästä maailmanlaajuisesta velka-aallosta sitten vuoden 1970. EMDE:ssä siihen liittyvä julkisen talouden alijäämän kasvu ja nopeus Sekä julkisen että yksityisen velan kasvu ylitti selvästi aikaisempien velka-aaltojen muutokset.



Velan nopea kasvu on suuri huolenaihe suureen velkaantumiseen liittyvien riskien vuoksi. Aiemmat velka-aallot päättyivät laajoihin finanssikriiseihin, kuten Latinalaisen Amerikan velkakriisiin 1980-luvulla ja Itä-Aasian finanssikriisiin 1990-luvun lopulla.



ensimmäinen ihminen kuussa

Velan kertymisen kompromissit

Pandemia on havainnollistanut elävästi velan kertymisen hyödyt suurten finanssipoliittisten tukiohjelmien roolissa vuoden 2020 maailmanlaajuisen taantuman aikana. Ne olivat kriittinen poliittinen vastaus huonompien taloudellisten tulosten välttämiseksi. Ne tukivat kotitalouksien tuloja, pitivät yrityksiä pystyssä ja auttoivat vakauttamaan rahoitusmarkkinoita.



Alkuperäisen pandemiasta toipumisen väistyessä uudelle normaalille, velan kertymisen hyötyjen ja kustannusten tasapaino kallistuu kuitenkin yhä enemmän kustannuksiin. Velan kustannuksia ovat mm. koronmaksut, mahdollisuus velkaantumiseen, velan mahdollisesti asettamat rajoitteet politiikan tilalle ja tehokkuudelle sekä yksityisen sektorin investointien mahdollinen syrjäytyminen (kuvio 1).



Korot ja korot EMDE:ssä

Maailmantalouden vahvistuessa rahoitusolosuhteet todennäköisesti kiristyvät joko siksi, että keskuspankit alkavat normalisoida rahapolitiikkaa tai koska sijoittajat odottavat korkeampaa inflaatiota. EMDE-maissa tähän voi liittyä arvon alenemista, jotka aiheuttavat paineita velan kestävyyteen niissä maissa, joissa valuuttamääräisen velan osuus on suuri. Vaikka valuuttamääräinen velka on rajallinen, nousevat lainakustannukset voivat heikentää velan kestävyyttä, varsinkin jos kasvu ei elpy voimakkaasti. Ennätyskorkea EMDE-velka tekee maista haavoittuvia rahoitusmarkkinoiden stressille. Samaan aikaan kotimaisen kysynnän elpyminen ja tuotantokuilujen umpeutuminen voivat tehdä ylimääräisistä finanssipoliittisista elvytystoimista hyödyttömiä.



Jatkuvat velkabuumit

Ja monet EMDE:t ovat nyt erityisen alttiita taloudelliselle stressille. Yli kahdessa kolmasosassa EMDE:stä on tällä hetkellä velkabuumi. Niiden tällä hetkellä meneillään oleva mediaanivelkabuumi on suuruudeltaan samanlainen kuin aikaisempi mediaanivelkabuumi, mutta on kestänyt jo kolme vuotta pidempään (kuvio 2). Nykyisiä nousukausia on seurannut huomattavasti suurempi julkisen talouden heikkeneminen kuin aiempien nousukausien aikana (kuvio 3). Ja tällä hetkellä käynnissä olevat noususuhdanteet on liitetty myös tuotannon, investointien ja kulutuksen hitaampaan kasvuun kuin aikaisemmissa jaksoissa.



Velkabuumin kesto EMDE:ssä

Muutos julkisen talouden asemassa EMDE-maiden nykyisen ja aiemman velkabuumin aikana



Historiallisesti noin puolet tällaisista EMDE-buumeista liittyi talouskriiseihin joko itse puomin aikana tai kahden vuoden aikana noususuhdanteen päättymisen jälkeen. Finanssikriiseihin liittyvien julkisten velkabuumien makrotaloudellinen tulos oli huomattavasti heikompi kuin ilman kriisejä olevilla puomilla.



Pienituloiset maat (LIC) ovat erityisen vaarassa joutua velkaantuneeksi sekä korkean velkatason että velan hauraan koostumuksen vuoksi. LIC-maissa valtion velka kasvoi 7 prosenttiyksikköä 66 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. LIC-velan koostumus on muuttunut viime vuosikymmenen aikana yhä epäedullisemmiksi, kun ne ovat päässeet pääomamarkkinoille ja lainanneet Pariisin klubin ulkopuolelta. Huhtikuun 2021 lopusta lähtien noin puolet LIC:istä on luokiteltu suuressa velkakriisissä tai jo velkavaikeuksissa oleviksi.

Mitä tehdä?

Kansallisten päättäjien ja maailmanlaajuisen yhteisön on toimittava kiireellisesti velkaan liittyvien riskien torjumiseksi. Valitettavasti on ei helppoa politiikkaa joita EMDE-politiikan päättäjät voivat toteuttaa näiden riskien voittamiseksi. Näille talouksille velkaantumiseen liittyvien mahdollisten riskien hillitseminen voi tarkoittaa lainanottovaihtoehtojen turvautumista, mukaan lukien parempi meno- ja tulopolitiikka, paremmassa institutionaalisessa ympäristössä. Kuluja voidaan siirtää sellaisille alueille, jotka luovat pohjan tulevalle kasvulle, mukaan lukien koulutus- ja terveysmenot sekä ilmastoälykkäät investoinnit talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Valtion tulopohjaa voidaan laajentaa poistamalla erityiset vapautukset ja vahvistamalla verohallintoa. Liiketoimintaympäristöä ja instituutioita voidaan vahvistaa tukemaan eloisaa yksityisen sektorin kasvua, joka voi parantaa tuottavuutta ja laajentaa tulopohjaa.



Maailmanlaajuisella yhteisöllä voi olla merkittävä rooli EMDE:n julkisen talouden kestävyyden palauttamisen tukemisessa. Lähitulevaisuudessa tähän sisältyy rokotteiden käyttöönoton tukeminen näissä talouksissa, joissa se on viivästynyt ja painanut elpymistä. Keskipitkällä aikavälillä tähän sisältyy avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppa- ja investointi-ilmapiirin edistäminen, joka on aiemmin ollut kriittinen kasvun moottori monille talouksille. Jotkin EMDE:t ja erityisesti LIC-maat voivat tarvita lisätukea velan palauttamiseksi hallittavalle tasolle, mukaan lukien velkahelpotukset.