Yhdysvaltain rahamarkkinauudistukset: voitto ei ole tuskan arvoinen

Ensi kuussa Securities and Exchange Commissionin (SEC) uudet säännöt astuvat voimaan rahamarkkinarahastoissa (MM-rahastot).





Mikä tärkeintä, MM-rahastot, joilla on omaisuutta institutionaalisten osakkeenomistajilta – esimerkiksi yrityksiltä, ​​eläkejärjestelmiltä ja vakuutusyhtiöiltä – eivät enää ylläpidä 1 dollarin osakekohtaista nettoarvoa. Sen sijaan institutionaalisten MM-rahastojen substanssiarvo vaihtelee päivittäin – esimerkiksi 99,8 senttiä osakkeelta yhtenä päivänä ja 1,01 dollaria osakkeelta seuraavana.



Uudet SEC-säännöt koskevat institutionaalisia MM-rahastoja, jotka sijoittavat kaupunkien ja osavaltioiden lyhytaikaisiin velkoihin, joita kutsutaan kunnallisiksi MM-rahastoiksi. Uudet säännöt koskevat myös institutionaalisia MM-rahastoja, jotka sijoittavat ensisijaisesti pankkien ja parhaiden yritysten lyhytaikaisiin velkoihin eli prime MM -rahastoihin.



Uudet säännöt eivät kuitenkaan koske institutionaalisia valtion rahastoja, jotka sijoittavat lähes kaikki varansa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tai liittovaltion virastojen liikkeeseen laskemiin lyhytaikaisiin lainoihin, sellaisiin lainoihin tai käteiseen.



mitä Henry Hudson löysi

Näiden SEC-sääntöjen mahdollisuus on jo johtanut siihen, että miljardeja institutionaalisia varoja on siirtynyt pois kuntien MM-rahastoista ja tärkeimmistä MM-rahastoista valtion MM-rahastoihin.



Tämän seurauksena useimpien pankkien, parhaiksi luokiteltujen yritysten, osavaltioiden ja kaupunkien hallitusten lyhytaikaisten lainojen korot (90 päivää tai vähemmän) ovat nousseet jyrkästi . Ovatko lainanottokustannusten nousut suurempia kuin näiden sääntöjen oletetut hyödyt, jotka vähentävät institutionaalisten MM-rahastojen aiheuttamaa järjestelmäriskiä?



Tässä on tausta.

Historiallisesti SEC salli kaikentyyppisten rahamarkkinarahastojen ylläpitää nettovarallisuuden arvoa 1 dollaria osakkeelta useiden kirjanpitotulkintojen avulla. Tämä kiinteä hinta 1 dollaria osakkeelta houkutteli sijoittajia ja auttoi institutionaalista MM-teollisuutta kasvamaan lähes 2 miljardiin dollariin.



Vuoden 2008 finanssikriisin aikana yhden institutionaalisen Prime MM -rahaston nettovarallisuus putosi kuitenkin alle 1 dollarin osakkeelta (rikkoi sen) Lehman-paperin tappioiden vuoksi. Noin tämän tapahtuman jälkeisen kuukauden aikana institutionaaliset sijoittajat lunastivat voimakkaasti osuutensa paitsi tästä MM-rahastosta myös muista tärkeimmistä MM-rahastoista.



Vastauksena SEC päätti, että institutionaalisten ensisijaisten ja kunnallisten MM-rahastojen osakkeilla tulisi aina käydä kauppaa hinnoilla, jotka kuvastavat niiden tarkkaa nykyarvoa, eikä vakioarvoa, joka on 1 dollari per osake. SEC määräsi myös kaikkien institutionaalisten ja vähittäiskaupan MM-rahastojen hallitukset, lukuun ottamatta valtion MM-rahastoja, määräämään likviditeettimaksuja tai väliaikaisia ​​portteja, jos näillä varoilla oli vähän käteistä ja paljon osakkeenomistajien lunastuksia.

Näitä SEC-sääntöjä ennakoiden institutionaalisten prime MM -rahastojen varat putosivat vuoden 2015 lopun 875 miljardista dollarista 511 miljardiin dollariin viime kuun lopussa. Samaan aikaan kunnallisten MM-rahastojen varat putosivat 70 miljardista dollarista 33 miljardiin dollariin. Sen sijaan institutionaalisten valtion MM-rahastojen varat nousivat 875 miljardista dollarista 1,25 miljardiin dollariin samalla ajanjaksolla.



Mitä seurauksia näistä valtavista muutoksista institutionaalisten MM-rahastojen varoissa on?



Ensinnäkin yhdysvaltalaisten pankkien lyhytaikaisten lainojen kustannukset ovat nousseet jyrkästi – ne perustuvat tyypillisesti LIBORiin (London Interbank Offered Rate). LIBORin kolmen kuukauden dollarikorko nousi 0,8 prosenttiin elokuussa 2016 edellisen vuoden 0,3 prosentista. Pankkien korkeammat lainakorot merkitsevät puolestaan ​​korkeampia pankkien laina-asiakkailta perimiä korkoja.

Toiseksi korkean luottoluokituksen omaavien muiden kuin rahoitusyhtiöiden, kuten Alcoan tai IBM:n, lyhytaikaisen lainan kustannukset kolminkertaistuivat alle vuodessa. AA-luokiteltujen ei-rahoitusyhtiöiden liikkeeseen laskemien 60 päivän yritystodistusten keskikorko oli 0,13 prosenttia vuonna 2015 verrattuna 0,41 prosenttiin vuonna 2016 tähän mennessä Federal Reserven mukaan.



Kolmanneksi, kaupunkien ja osavaltioiden lyhytaikaiset rahoituskustannukset ovat kiihtyneet institutionaalisten kuntien MM-varojen suuren laskun myötä. Esimerkiksi Idahon lyhytaikaiset lainakorot 500 miljoonan dollarin kausiennakkoina koulualueille nousivat 0,29 prosentista 0,72 prosenttiin tämän vuoden kesäkuussa, mikä maksoi osavaltiolle 2 miljoonaa dollaria.



käännämmekö kelloja taaksepäin

Vaikka SEC myönsi, että sen säännöt johtaisivat jonkin verran lisääntyneisiin lainakustannuksiin, se uskoi, että ne olivat perusteltuja, koska institutionaaliset rahamarkkinarahastot siirretään vakioituista arvoista muuttuviin nettoarvoihin (NAV) aiheutuvien järjestelmäriskien vähenemiseen.

Kuitenkin kesällä 2007-2008 jo muuttuvahintaisten ranskalaisten MM-rahastojen varat putosivat yli 60 prosenttia. HSBC:n EU:n tekemässä tutkimuksessa todettiin, ettemme löydä todisteita väitteelle, jonka mukaan on olemassa olennaisia ​​eroja… ..jotka aiheuttavat sen, että vakioarvoiset rahastot ovat alttiimpia riskeille kuin vaihtuvaarvoiset rahastot.

Joten vuonna 2017 SEC:n tulisi harkita uudelleen institutionaalisia MM-rahastoja koskevia uusia sääntöjään pankkien, yritysten ja paikallishallinnon lainakustannusten todellisen nousun sekä muuttuvien nettoarvojen todellisen vaikutuksen valossa laitosten lunastuskorkoihin.